BLOGI: Kirsikat voi laittaa vasta kakun päälle
Keväällä alkaneessa blogisarjassa Veikkausliigan organisaation jäsenet kirjoittavat vuorollaan eri aiheista. Tällä kertaa vuorossa on viestintäpäällikkö Mikael Erävuori, joka muistuttaa siitä, että jokaisen Veikkausliigaottelun takana on iso määrä näkymätöntä työtä.
Paras erotuomari on sellainen, jonka läsnäoloa kentällä ei edes huomaa ottelun aikana. Kun kaikki menee niin sanotusti putkeen, erotuomari on paitsi näkymätön myös hyvä. Virheet tai kiistanalaiset tilanteet nostavat erotuomarin tikun nokkaan. Tällöin otsikoita lukemalla joku voi hyvin luulla, että erotuomareita on vain kahta lajia: huonoja ja vielä huonompia.
Tässä ei ole tarkoitus kuitenkaan puhua erotuomareista vaan ottelutapahtuman järjestämisestä – todetaan erotuomareista kuitenkin, että Veikkausliigassa tuomiota jakavat Suomen tuhansista ja taas tuhansista erotuomareista ehdottomat huiput. Tämä näkyy siten, että erotuomarit eivät juuri näy.
Sama asetelma on myös Veikkausliigan ottelutapahtumassa. Jos kaikki menee odotetusti ja katsoja voi keskittyä otteluun, niin kaikki on hyvin. Jos taas tulee virheitä; kahvijono ei vedä tarpeeksi nopeasti, grillimakkarat ovat kylmiä, istuin katsomossa likainen – listaa voi jatkaa vapaasti – tapahtuma nousee tikun nokkaan. Tällöin myös pelkkiä otsikoita lukemalla voi syntyä kuva, että ottelutapahtumia järjestetään vain kahdella tapaa: huonosti ja erittäin huonosti.
Rohkenen kuitenkin väittää, että erotuomareiden tapaan tämä luulo ei pidä paikkaansa.
Yksikin puutteellisesti hoidettu osa ottelutapahtuman kokonaisuudesta voi tehdä tapahtumasta katsojan silmissä epäonnistuneen. Sudenkuoppia riittää, koska tapahtumaorganisaatiolla on listattuna lukuisa määrä asioita, joista jokaisen pitää toimia. Jokainen toimimaton osa on yksi liikaa, mutta taustalla on valtavasti suurempi määrä asioita, jotka toimivat.
Tässä on tarpeetonta mennä kaikkiin yksityiskohtiin, mitä kaikkea ottelun pelaaminen vaatii joukkueelta. Ennen ottelua julkaistavat kokoonpanot ja ottelutapahtumien reaaliaikainen seuranta löytyvät tapahtumajärjestäjän toimesta aina monesta eri mediakanavasta ja tämän lisäksi myös Veikkausliigan sivuilta. Ottelussa viilettää joukkueen uusi hankinta, mutta vain seuran tiedossa on, kuinka työlästä oli saada viime hetkillä varmistunut pelilupa kuntoon. Sen takana on monta ulospäin näkymätöntä puhelinsoittoa ja viestiä edestakaisin. Nämä esimerkkeinä asioista, jotka tuntuvat itsestään selviltä, mutta jonkun täytyy nekin hoitaa kuntoon.
Itse tapahtumaorganisaation tehtäväkartta on sen verran laaja, että sen läpikäyminen tässä tekstissä olisi kärsivällisimmällekin lukijalle melkoinen urakka. Asiasta on avoimesti tarjolla lisää tietoa Veikkausliigan sivuilta, josta löytyy Veikkausliigaottelun järjestämisen käsikirja eli Ottelumanuaali lukuisine liitteineen:
Lähtökohtaisesti kaikki Ottelumanuaalissa mainitut asiat käydään läpi, sovitaan ja varmistetaan ennen jokaista ottelua. Tämä on melkoisen paljon enemmän kuin se, että hankitaan kaksi joukkuetta paikalle, yksi pillin omistava henkilö, otetaan pallo kaapista ja aletaan pelata. Halutessaan voi vaikkapa kokeeksi tehdä oman listan siitä, kuinka monta ennakolta kuntoon hoidettua asiaa löytää ottelutapahtumasta? Lipunmyynti sujui portillakin, järjestyksenvalvoja auttoi löytämään oman istumapaikan, kahvi oli kuumaa, sinappipullo oli täynnä… No, jokaisella on oma listansa. Seurat pyrkivät kuitenkin tekemään parhaansa ihmisten viihtymiseen jokaisessa ottelutapahtumassa.
Järjestelyiden lisäksi otteluiden ajankohdat nostavat esiin monenlaisia kysymyksiä pohjautuen usein seuraajien omiin toiveisiin. Miksi Veikkausliigaa pelataan saunavuoron aikaan / päällekkäin lasten harrastusten kanssa / liian aikaisin tai myöhään perherutiinien kannalta / kun ihmiset ovat mökillä / kun on kylmä / tai joku muu syy?
Tällöin yksittäinen ottelu tai kierros, joka ei sovi osan toiveaikatauluihin, voi nousta taas siihen tikun nokkaan. Otsikoihin päätyessään Veikkausliigan otteluohjelmalle on tarjolla monesti vain kaksi vaihtoehtoa: se on joko huono tai erittäin huono. Onko se sitten sitä – me olemme varmaan jäävejä sitä sanomaan. Otteluohjelmaan kun liittyy monia vaikuttavia tai jopa rajoittavia tekijöitä, joita seuraajien ei voida olettaa ottavan huomioon tai olevan edes tietoisia.
Mitä sitten? Kakkua ei kannata kuorruttaa, ennen kuin käsillä on hyvä pohja. Veikkausliigan ottelutapahtumiin kaivataan usein lisää monenlaisia asioita. Niin kaipaamme mekin ja teemme yhdessä seurojen kanssa jatkuvasti töitä tapahtumien kehittämiseksi. Tapahtuman perusasioiden pitää toimia, ennen kuin sitä kuorrutusta kannattaa harkita. Jokaisen Veikkausliigan ottelutapahtuman rakentaminen toimivaksi, niin joukkueitten, kuin yleisönkin kannalta vaatii aina oman ponnistuksensa jokaiselta seuralta. Se ei tarkoita vain muutamaa ihmistä, koska jokaista Veikkausliigaottelua on rakentamassa joko paikan päällä tai ennakkoon ainakin lähes kolminumeroinen määrä ihmisiä järjestävän seuran taholta. Näistä osa voi olla vapaaehtoistoimijoita.
On syytä oikeasti olla ylpeä ja arvostaa sitä työtä, jota seuroissa ottelutapahtumien eteen tehdään. Samalla pitää pyrkiä kehittämään tapahtumia yhä paremmiksi ja vetovoimaisiksi. Sormia napsauttamalla se ei kuitenkaan tapahdu. Ainakaan, jos pohja ei ole kunnossa.
Veikkausliigan seuroissa ja myös täällä toimiston puolella veivataan monesti sitä perussokerikakkua, koska vain hyvin tehtyä pohjaa voi kuorruttaa. Paraskaan kuorrutus ei muuta herkuksi lässähtänyttä ja kärähtänyttä kakunpohjaa.
Me uskomme, että pohja on kunnossa ja nyt meillä on myös tekijöitä loihtimaan makoisaa kuorrutusta kakun päälle ja käsiä auttamaan myös seuroja omien kakkujensa koristelemisessa. Kirsikat ovat jo kypsymässä.
